Marjan päätyminen katsastajaksi oli sattumankauppaa

Sodankyläläinen Marja Kuusela on ensimmäisiä naiskatsastajiamme Suomessa. Alalle hän päätyi oikeastaan ihan sattuman kautta.

– Lukion jälkeen minulla oli vaihtoehtona ammattikoulun autonasentajalinja tai emäntäkoulu. Emäntäkouluun en päässyt, joten päädyin sitten suorittamaan pari vuotta ajoneuvoasentajan opintoja. Marja haki ammattikoulun jälkeen vielä tekniseen korkeakouluun ja pääsi lukemaan kuljetustekniikkaa Jyväskylään.
– Valmistumisen jälkeen ilmoittauduin työvoimatoimistoon työnhakijaksi. Sen seurauksena Viitasaaren katsastusaseman silloinen päällikkö jätti puhelinvastaajaani viestin, jossa hän kyseli, tulisinko töihin katsastajaksi? Tekniikkaa kohtaan minulla on aina toki ollut kiinnostusta, mutta ei mitenkään erityisesti juuri autojen tekniikkaan. En ollut ennen tuota vastaajaviestiä edes ajatellut katsastajan työtä, mutta silloin piti ryhtyä asiaa tarkemmin miettimään!

”Tässä on auto ja nyt se katsastetaan!”

Marja tarttui tarjottuun työhön ja huomasi pian, että katsastusalalla voi vallan mainiosti työskennellä, vaikkei olekaan valtavan palavaa innostusta autoihin.
– Tekniikka on siitä helppoa, että sen voi oppia. Oli laite mikä hyvänsä.
Marjan katsastajauran alkuaiheessa elettiin 1990-lukua ja siihen aikaan ei ollut vielä varsinaisia katsastajakoulutuksia. Kuljetustekniikan insinöörin tutkinto riitti pätevyydeksi katsastajan työhön. Töiden aloittaminen oli hyvin suoraviivaista.
– Menin ensimmäisenä työpäivänä asemalle ja minulle kerrottiin, että tässä on auto ja nyt se katsastetaan! Siitä se alkoi.

Työt veivät Marjan Viitasaaren kautta Varkauteen muutamaksi vuodeksi ja sieltä Kokkolaan, missä vierähti 13 vuotta katsastusten parissa. Sen jälkeen hän siirtyi joksikin aikaa Kemijärvelle ja sitten vielä vähän pohjoisemmaksi eli nykyiseen asuinpaikkaansa Sodankylään. Työvuosien aikana Marja ehti hankkia katsastusoikeudet kaikkiin mahdollisiin ajoneuvoluokkiin ja erikoiskatsastuksiin. Suurin osa ajasta kului esimiestehtävissä.

– Minusta asiakaskontaktit olivat työpäivien parasta antia ja tuntui hyvältä, että pystyin auttamaan asiakasta. Aina asiakas ei kylläkään ollut ihan samaa mieltä siitä, että häntä oli autettu, jos vikaa autosta löytyi. Silloin urani alussa hylkäävä katsastuspäätös koettiin suorastaan kamalana, mutta vuosien varrella ihmisten asenteet ovat onneksi muuttuneet sen suhteen. Jos korjattavaa löytyy, se ajatellaan enemmänkin hyvänä asiana, koska ajoturvallisuus paranee vikojen korjaamisen jälkeen.

Epäilijät ja vähättelijät vähissä

Koska 90-luvulla naiskatsastajia oli koko Suomessa vain muutama, Marja sai huomata median olevan hänestä varsin kiinnostunut. Kun hän muutti töihin uudelle paikkakunnalle, siitä uutisoitiin heti hanakasti paikallislehdissä.
– Kirjoitettiin sellaisia otsikoita, että: ”Nyt on muuten sitten nainen meillä katsastamassa!”
Ennakkoasenteita tai ongelmia sukupuolensa takia Marja kertoo kohdanneensa alalla vain hyvin vähän.
– En ole saanut osakseni juurikaan vähättelyä tai epäluuloja sen takia, että olen nainen. Koko urani aikana olen kohdannut ainoastaan muutaman asiakkaan tai työkaverin, joka on joskus ääneen epäillyt: ”Mitenköhän tuo katsastushomma naiselta oikein sujuu…?”
Omalla suhtautumisella voi Marjan mukaan olla myös jonkin verran merkitystä toisten suhtautumiseen häntä kohtaan.
– En ole kokenut itseäni mitenkään erityisesti naiseksi tässä työssä, vaan vain yhdeksi työntekijäksi muiden joukossa.
Hän pohtii myös hiukan hymyillen ulkoisen olemuksensa merkitystä.
– Olen aika pitkä nainen, joten ehkä minulle ei ole vain uskallettu aiheesta kommentoida?

Asiakaspalvelu tekee katsastamisesta inhimillistä työtä

Alanvalintaa miettiville tytöille ja naisille Marjan viesti on, että tekniikkaa ei kannata pelätä.
– Ei pidä miettiä, voiko nainen työskennellä jollain alalla. Tekniikka on yllättävän yksinkertaista. Se pelaa tietyillä säännöillä, joilla se joko toimii tai sitten ei.
Autojen katsastaminen on Marjan mielestä paljon helpompaa kuin vaikkapa ihmisten hoivaaminen.
– Auto on vain koje ja se on joko kunnossa tai ei ole! Palkkataso on myös korkeampi teknisillä aloilla, kuin monella naisvaltaisella alalla.
Marja kertoo olevansa itse hyvä esimerkki siitä, että katsastusalalla voi työskennellä, vaikka autot sinänsä eivät olisikaan se erityinen intohimo.
– Vaikka katsastaminen on tekninen ala, niin asiakaspalvelu tekee siitä hyvin inhimillistä työtä. Kaikki on oikeastaan vain siitä kiinni, että kiinnostaako tekniikka yhtään.

Työt Sodankylän A-Katsastuksessa Marja lopetti 2017 ja nykyisin hän työskentelee matkailualalla. Hän muistelee katsastusaikojen opettaneen selviytymään erityisesti asiakaspalvelun haasteista ja tulemaan toimeen erilaisten ihmisten kanssa.
– Onhan siitä ollut myöhemmissä työtehtävissä hyötyä, että asiakaspalvelusta tuli katsastusalalla ihan valtavasti kokemusta. Asiakas piti saada lähtemään tyytyväisenä, vaikka autossa olikin vikoja. Katsastajan työssä oppi myös tuntemaan ihan hirveästi ihmisiä, kun vuodesta toiseen katsasti heidän autonsa.